Bongaa eläimiä
 | Palosirkka (Psophus stridulus) on UHANALAINEN heinäsirkkalaji. Elinvoimaisia esiintymiä on jäljellä enää kourallinen, yksi näistä PUUVUORELLA. Laji on kookas heinäsirkaksi. Lennossa koiras on helposti tunnistettavissa oransseista takasiivistä sekä rätisevästä lentoäänestä. Lue lisää: http://www.vuokonluonnonsuojelusaatio.fi/hankkeet/27/siuron-palosirkkoja-suojellaan-vesurein-ja-raivaussahoin |
 | Kettu (Vulpes vulpes) on yleensä punaruskea koiraeläin. Se on nykyisin maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja. Kettu on aikaisemmin ollut arvokas turkiseläin ja varsinkin sen harvinaiset värimuunnokset ovat olleet haluttua kauppatavaraa vuosisatojen ajan. Näitä muunnoksia ovat muun muassa mustakettu, ristikettu, hopeakettu ja harvinainen, kokonaan valkoinen ja punasilmäinen albiinokettu. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kettu |
 | Lehtokurppa (Scolopax rusticola) on suurehko kahlaajien alalahkoon kuuluva rantalintu. Lajin nimesi Carl von Linné 1758. Väritykseltään lehtokurppa on ruskean eri sävyjen, mustan ja valkoisen kirjava. Lennossa erottuu kirkkaan punaruskea yläperä ja vaalea pyrstön kärki. Räpsähtää yleensä lentoon vasta aivan kulkijan jaloista. Muoto on tukeva ja kyyhkymäinen. Nokka on pitkä ja suora. Huhtikuusta heinäkuuhun koiras lentää iltaisin soidinlentoa puunlatvojen tasalla, ja ääntelee kurnuttavasti ja välillä sipisten. Lehtokurpan silmät ovat suunnilleen keskellä päätä joten lintu näkee 360 astetta kääntämättä päätään. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtokurppa |
 | Hiirihaukka (Buteo buteo) on keskikokoinen päiväpetolintu. Hiirihaukka on lähes korpin kokoinen petolintu. Sillä on tylppäkärkiset siivet ja lyhyt pyrstö. Rinta on keskiruskea, kainaloissa vaaleat laikut, muuten lintu on tummanruskea. Suomessa tavataan kahta alalajia. Läntinen buteo on kookkaampi ja tummempi. Itäinen vulpinus on hieman pienempi. Itäisen alalajin hiirihaukoilla on punertavan ruskea pyrstö ja muutoinkin väritys on vaaleamman tai punertavamman sävyinen. Vanhin suomalainen rengastettu hiirihaukka on ollut 26 vuotta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin oli tanskalainen 28 vuotta 9 kuukautta vanha hiirihaukka. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiirihaukka |
Bongaa kasveja, marjoja ja sieniä
 | Voikukka (Taraxacum officinale) ymmärretään sekä rikkaruohona, että hyödyllisenä kauppayrttinä, johon viittaa nimessä esiintyvä officinale (officinalis tarkoittaa lääkkeenä käytettyä). Ympäri maailmaa tavataan useita voikukan alalajeja, joiden väliset erot saattavat olla hyvinkin vähäisiä. Kiinassa voikukkaa käytetään paljon yrttilääkinnässä. Voikukan juuri sisältää jopa 25 % inuliini-nimistä tärkkelystä, josta sotien aikana on valmistettu myös alkoholia. Voikukkaa kasvaa erityisesti YLTÄ JA ALTA - teoksessa ja sen lehdet sopivat erinomaisesti mm. salaatteihin. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Voikukka |
 | Punakärpässieni (Amanita muscaria) on myrkyllinen sieni. Omintakeisen punavalkoisen värityksensä ansiosta punakärpässieni on helppo tunnistaa. Punakärpässientä kasvaa erityisesti PUUVUORELLA. Siurossa, n. 10 km päässä Pinsiöstä asustaa kirjailija, kustantaja, J.K. Ihalainen. Hän kirjoitti vuonna 1985 tietokirjan Soma: Johdatus Psykoaktiivisten Kasvien Historiaan ja Ominaisuuksiin. (Kööpenhamina, Tanska: Assassins Press). Kirjassa Ihalainen (pseudonyymina Ruber Roseus) on tutkinut mm. punakärpässienen roolia osana shamanistisia pohjoisia rituaaleja. Teos on inspiroinut useita nimekkäitä nykytaiteilijoita kuten esimerkiksi Carsten Hölleriä, joka toteutti vuonna 2010 Hamburger Bahnhoff - taidemuseoon Berliiniin taideteoksen "Soma", joka koostui mm. punakärpässienistä, poroista ja hotellihuoneesta. Lue lisää: http://www.designboom.com/art/carsten-holler-soma/ |
 | Juolavehnä (Elymus repens, synonyymi Agropyron repens, Elytrigia repens) on yleinen,heinäkasvien heimoon kuuluva tuulipölytteinen villivehnälaji. Juolavehnä on myös hankala viljelysten rikkakasvi. Suomessa lajilla on ollut useita kansanomaisia nimiä, kuten valkojuuri, juolaheinä, juolas ja juoliainen. Elias Lönnrot kustui kasvia nimellä ruparuoho. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Juolavehn%C3%A4 |
 | Metsämansikka (Fragaria vesca) on ruusukasvien heimoon (Rosaceae) ja mansikoiden Fragaria sukuun kuuluva kasvi.Pienillä lapsilla ahomansikoiden syöminen voi aiheuttaa allergisen reaktion, ihottuman tai kuumetta. 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa ahomansikka oli tärkeä talousmarja. Niitä myytiin toreilla ja niistä valmistettiin ruokaa. Puutarhamansikoiden korvattua ahomansikat ne jäävät nykyään usein poimimatta. Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia). Metsämansikkaa kasvaa runsaasti YLTÄ JA ALTA - teoksessa. Lue lisää: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4mansikka |
RSS Feed
